Rajattomuus karkottaa rakkauden

Minulla on rajat ja sinulla on rajat, joita muiden tulee kunnioittaa. Rajojen ylittäminen aiheuttaa jokaiselle ihmiselle terveydellisiä haittoja, varsinkin silloin kun tietää, tässä on minun rajani ja sinä ylität ne, vaikka kerron sinulle, että olet mennyt liian pitkälle.  Haluan, että kunnioitat minua ja minun rajojani. Arvostat minua edes sen verran, että koen tulevani kuulluksi ja nähdyksi.  

Arvottomuuden tunne syntyy silloin kun ylität minun rajani. Arvottomuuden tunne aiheuttaa minulle kuormittumista ja uupumusta. Joudun ponnistelemaan, jotta tuntisin, että minullakin on ajatuksia, kokemuksia ja tarpeita, jotka tulisi huomioida. Fyysinen kehoni on väsynyt, lukuisista unettomista öistä, joissa mielessäni pyörii tuhansia erilaisia ajatuksia ja kokemuksia, joita yritän ratkaista, yksin, koska tukea ajatuksilleni ei ole.  Rajojeni ylittäminen tuo minulle myös henkistä väsymystä. Ja koska olen henkisesti väsynyt, en olekaan enää se iloinen ja nauravainen ja huumorintajuinen ihminen, joka tiedän olevani. Tunnen olevani vain yksi osa sinun koneistoasi, jota pyörität, otat käyttöösi silloin kun tarvitset tätä osaa. Käytännössä tarkoittaa sitä, että käytätä minua silloin kun sinä tarvitset minua, muuten olen sinulle näkymätön.  

Henkinen väsymykseni etäännyttää minut kaikista ystävistäni. Minulla on halu olla tekemisissä heidän kanssaan. Väsymykseni vain vie minua heistä kauemmaksi, koska minulla ei ole mitään annettavaa heille. Minut on käytetty loppuun, kuin kone, joka on tullut määränpäähänsä, palveltuaan käyttäjäänsä jo vuosia.  Lopulta minua kalvaa yksinäisyys, tunne, etten tule kuulluksi ja nähdyksi kenellekään toiselle. Minulla ei olekaan enää sitä ihmisarvoa, jonka syvällä sisimmässäni tiedän olevan. Ja kaikki vain siksi, että rajojani ylitetään. Vaikka asetan niitä, ilmaisen mikä on minulle väärin ja mikä oikein, mitä tarvitsen ja mitä en tarvitse. Kaikista sanoistani huolimatta minulle tulee tunne, sanani ovat kuin ilmaan heitettyjä, joihin ei tarvitse tarttua, ei ainakaan sinun, joka ylität rajani toistuvasti.  

Rajoja voi ylittää monellakin tapaa. Rajojen ylittäminen voi olla hetkittäistä mutta voi olla, että rajojasi ylitetään jatkuvasti, hiljaisesti hivuttamalla ja viemällä omat ajatuksesi ja tarpeesi muualle, pois sinusta itsestäsi. Itsekkäästi ja hiljaa suurta numeroa nostamatta voi vastapuoli hivuttaa omat tarpeensa muiden tarpeiden edelle.  Jos asetan sinulle rajan, ilmaisemalla, että käännät katseesi jälleen itseesi, vahvistat sanojasi tai vaihdat suuntaa toisaalle. Tarkoituksena sinulla on kääntää katse takaisin itseesi ja sinun tarpeisiisi. Tarpeeseen saada kaikki jakamaton huomio itsellesi, omille tekemisillesi ja arvostuksellesi. Arvostuksen hakemisesi tekee sinusta rajattoman. Ei ole rajoja sinun suuntaasi, sen paremmin kuin osaisit nähdä muidenkaan rajoja. Pysähtyminen on sinulle vaikeaa, koska päämääräsi saada jotain itsellesi on tarve, jossa ei ole rajoja.  

Mihin rajattomuus voi pahimmillaan päättyä? Rajattomuudessa on vaikeaa sanoa toiselle ei. Vaikea sanoa itsensä ulkopuolella oleville, ei en halua tätä tai en nyt juuri voi tehdä pyytämääsi. Rajattomalla tulee ensin muut, itsensä, perheensä, parisuhteensa ja läheistensä kustannuksella. Kun tulee hetki, ettei jaksakaan enää olla saatavilla itsensä ulkopuolella oleville, tulee helposti kaadettua kaikki väsymyksensä ja uupumuksensa lähimmäisilleen, perheelleen ja puolisolleen. Rajaton haluaa, että läheiset ihmiset huolehtivat hänestä ja hänen tarpeistaan, eikä oikein osaa ymmärtää, että vastuu omasta hyvinvoinnista on itsellään, joka on rajan asettamista sanomalla, että nyt lepään ja jatkan sitten kun olen taas voimissani. Näin tapahtuu hyvin harvoin, ehkä ei koskaan. Rajaton purkaa kaikki tunteensa ja väsymyksensä vastuuttomasti, loukkaavasti ja syyttävästi läheisilleen, puolisolleen ja perheelleen. Koska itsellään on heikot rajat tai ei rajoja lainkaan, hän usein kontrolloi muita perheenjäseniään. Käyttää valtaansa heihin vaatimalla ja kun hänelle asetetaan raja hän aloittaa miellyttämisen. Tämä kierre on toistuva. Rajaton ja rajojen asettaja riitelevät usein ja voimallisesti. Missä on minun rajani, mihin asti sinulla on vielä oikeus tulla ja rajattoman valtava turhautuminen koska toinen ei olekaan hänen tarpeitaan täyttämässä.  

Kun puhutaan ihmissuhteista, loppupäätelmänä varmasti on, että rajaton joutuu siihen tilaan, mitä pelkää. Pelkää, että jää yksin, pelkää että joutuu ottamaan vastuun itsestään, omista käyttäytymistavoistaan ja kohtaamattomuudesta suhteessa läheisiin ihmisiin ja heidän aitojen tarpeiden näkemiseen. Jos olemme joutuneet näin pitkälle, olisi tärkeää pysähtyä, tutkia ja ihmetellä omia rajoja ja niiden puuttumista. Joissakin tilanteissa voimme sanoa reippaasti ei mutta on tilanteita, jolloin on vaikeaa asettaa toiselle rajoja.  Mistä tämä kaikki kyvyttömyys kumpuaa, on rajattoman sisällä oleva tieto, mitä me muut emme tiedä, jos siitä ei koskaan puhuta.