Kun elämä heittää eteesi kokemuksen, jonka päätös ei olekaan ilossa vaan se nostattaa surun. Olet kokenut jotain sellaista, jota ei sinun oma sisäinen minä voi vastaanottaa sellaisena kuin sen olet kokenut. Kokemus vääristää totuuden. Jotta et näkisi mitä silloin tapahtui, käännät katseesi muualle. Esimerkiksi, sanasi siirtyvät toisen ihmisen sanomaksi, vaikka olisit juuri itse sen sanonut.

Yrität kaikin tavoin paeta tilanteessa mieleen nousevia tunteita. Vaihdat puheenaihetta, syytät muita, pakenet paikalta. Ja kaikki vain siksi, ettet halua muistaa menneen tuomaa tunnetta. Vaikka yrität poistaa menneen, kaikki ihmiset ympärilläsi muistuttavat sinua siitä mitä on joskus tapahtunut. Näet jokaisen ihmisen pahana. Jokainen ihminen joka tuo mukanaan muiston menneestä, on sinulle paha.

Lopulta koko maailma on sinua vastaan. Sinun on asetuttava jonkun puolelle, jonka koet vahvemmaksi, koska silloin koet, ettet seiso yksin vaan tuo vahva puolustaa sinua. Et näe vahvan ”maailman miehen” tekevän virheitä. Et halua nähdä hänen virheitään, jotta usko säilyisi siitä, että hänen tekemät tuhot, ovat siksi, että hän puolustaa juuri sinua. Sillä jos seisot yksin, koko maailman pahat ihmiset tulevat ja hyökkäävät sinua kohden. Syyttämällä ja syyllistämällä sinua, teoista joita et ole tehnyt, vaikka sisäinen minäsi uskoo niin.

Olet kohdannut trauman, joka ei häviä, ennen kuin ymmärrät itse, että trauman tuomat kokemukset elävät vielä tässäkin hetkessä. Jokainen trauman tuoma tunne vääristää tässä ja nyt olevat tilanteet ja tapahtumat. Näet ympärilläsi ne pahat ihmiset, jotka ovat satuttaneet sinua ja aiheuttaneet sinulle kokemuksen, jota et voi hyväksyä.

Trauma aiheuttaa sinulle muutakin kuin vain vääristyneet ajatukset ympärilläsi olevista ihmisistä. Koet muiden ihmisten läheisyydessä ahdistusta, ja olet jatkuvasti varuillaan, heidän läsnäollessa. Et voi vaikuttaa ympärilläsi oleviin ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä. Ihmisistä tulee sinulle arvaamattomia. Ja kun heistä tulee arvaamattomia sinulle, tarkkailet ympäristöä ja jokaista ihmisen liikettä ja sanaa, pyrit kontrolloimaan heitä. Jokaisessa sanassa ja teossa, jolla on muisto oman elämäsi tapahtumasta, avaa sinun mieleesi tunteet pahoista ihmisistä.

Koska tiedät ettet voi kontrolloida siinä hetkessä mieleen nousevia tunteitasi, alat ärsyyntyä mutta oppimasi toimintamallit tilanteissa auttaa sinun itsehillintää. Ja kun tulee turvallisen tuntuinen aika, paikka ja ihminen, alat purkaa vihaasi. Huudat, uhkailet, syytät, saadaksesi ulos kaiken vihan mennyttä kohtaan. Olet uudelleen menneen kokemuksen aiheuttamassa tunnemyrskyssä. Olet menneessä jossa ei silloin ollut ketään ketä olisi kuullut huutosi.

Jotta salaisuutesi pysyy piilossa, vedät sen eteen verhon. Kannat jatkuvaa huolta kaikesta, mitä ympärilläsi tapahtuu. Pelko saa sinussa aikaiseksi tutkia kaikkea maailman pahuutta. Lopulta maailman pahuus ja ympärilläsi olevat pahat ihmiset ovat saamassa yliotteen sinusta, jotain on tehtävä. Sinulle nousee viha, viha kaikkia ihmisiä kohtaan. Vihan tarkoitus on piilottaa kaikki muut tunteet joita tunnet.

Olet kuitenkin oppinut elämäntyön kautta, pitämään kasvosi. Elät kuin mitään ei tapahtuisi sisälläsi. Sinusta näkyy vain kova ja kylmä kuori. Kovat ja kylmät laskelmoivat sanat. Kuori on siksi, jotta kukaan ei näkisi sinun sisällesi. Kukaan ei näe, miten vaikeaa sinun on säädellä tunteita. Miten suuri suru ja toivottomuus asuu sisälläsi.

Tietämättäsi tuhoat ympärilläsi olevia ihmissuhteita. Tuhoat näitä suhteita jotka luot, koska toistat menneen kokemuksen kaavaa, näissä ihmissuhteissa. Näkemällä kaikkein lähinnä olevassa ihmisessä syyllisen kaikkeen pahaan, jota kokemuksesi on sinulle antanut. Ymmärtämättä, että tämä lähin ihminen ei ole ollut elämässä läsnä silloin kun kokemasi vääryys on tapahtunut. Siihen kokemukseen ei ole syynä läheisen ympärillä olevat ihmiset, vaikka he voivatkin muistuttaa sinua teoillaan tai sanoillaan menneestä.

Jotta voisit kohdata trauman, sinun tulee ymmärtää, että kokemus jonka olet kokenut, ei tarkoita sitä, että olisit mieleltäsi sairas. Kokemus on vain jättänyt jälkensä sinun mieleesi ja kehoosi. Joka kerta kun kokemus yrittää tulla esille, sinun sisälläsi syntyy kaaos. Tämä kaaos ei tavoita ajattelukykyä vaan laittaa automaattivaihteen päälle. Alat stressaantua ja et osaa enää nähdä, mikä on todellisuutta ja mikä menneen tuomaa reaktiota. Toistat niitä rooleja joita olet oppinut aikaisemmissa suhteissasi, joko hyökkäät tai olet uhri.

Sinun on vaikea rakentaa luotettavaa suhdetta muihin ihmisiin. Vaikka vierelläsi on nykyhetkessä ihmisiä, jotka rakastavat sinua ja välittävät sinusta. Olet sokea, koska mennyt kokemus vaikeuttaa nähdä ympärilläsi olevien ihmisten vilpittömyyttä. Sinun mennyt elämäntarinasi kertoo sinulle jotain muuta näistä ihmisistä. Hyökkäät ja rankaiset näitä tässä hetkessä olevia ihmisiä, jotta sinun menneestä nouseva haavoittuvuus ei tulisi näkyväksi. Sinun sisäinen minä haluaa väärinymmärtää näitä ihmisiä.

Armollisuus itseäsi ja muita kohtaan on ainoa keino pelastaa, mitä vielä voisi olla pelastettavissa. Katso menneen kokemusta silmiin ja myönnä, että se rikkoi sinun uskosi muihin ihmisiin. Kaikki ihmiset ympärilläsi eivät ole pahoja. Jokaisessa ihmisessä on hyvyys, jos sen haluaa nähdä. Mutta jos menneen ihmissuhteissa syntynyt katkeruus elää sinussa, näet muissa ihmisissä tuon pahuuden, joka lopulta tuhoaa sinun kaikki ihmissuhteesi, ennemmin tai myöhemmin. Ja ehkä se mitä pelkäät kaikkein eniten, jäädä yksin, toteutuu.